Agirotu 5.7-7.7.2013 - lupa hyllyttää!

Ollaan näköjään pidetty spontaani päivitystauko. Kaikenlaista kiirettä on pitänyt. Viime viikko meni mökkeillessä, sunnuntaina lähdettiin ajelemaan kohti Varpaisjärveä. Ihanan rentouttava muutaman päivän reissu. Mökki oli syrjässä ja lääniä riitti, koirat saivat olla vapaana koko ajan, uida ja juoksennella. Tosin molemmat olivat sen verran mammanpoikia että mihinkään ei lähdetty ilman mua.. jos olin mökissä sisällä kökötettiin oven takana odottamassa josko pääsis sisälle. Jos lähdin vähän kävelemään ja ulkoilemaan niin vauhtia riitti. Sellaista koiranpidon pitäisi olla, ovesta ulos ja pihalle, hihnoista ei tietoakaan ja lääniä riittää. Ihanaa elämää :)

Keskiviikkona lähdettiin yötä vasten ajamaan ja torstai lepuutetiin kotona. Perjantaina lähdettiin Kelmin kanssa kahdestaan kohti odotettua agirotua. Perille päästyämme treffattiin Sanni & Lissu ja Laura & Jimi. Pystytettiin leiri ja odoteltiin ekoja startteja. Aurinko paistoi ja ilma oli mukava :) Eka starttimme oli Minna Räsäsen hyppyradalta, mukava ja helpohko rata. Olisi pitänyt suorittaa mutta tuloksena HYL. Rata alkoi ihan kivasti, tosin Kelmi varasti lähdössä. Painostin koiraa koko ajan kyttäämällä joten ei ihme, näitä lähtöjä on nyt pakko treenata niin omalta kuin koirankin osalta. Koiran on pysyttävä vapautuslupaan asti ja mun on käveltävä rennosti ja varottava luomasta painetta. Palatakseni rataan , kolmosesteen jälkeen kääntö putkelle voisi olla parempi. Valssin jälkeen huidon jotain epämääräistä, ilmeisesti yritän saada koiran huomiota ja vauhtia hidastettua. :D Huonolla menestyksellä sillä Kelmi ei hae keppejä ja ampuu niiden ohi kuin näkemättä koko pujottelua. Tokalla lähetyksellä väärä sisäänmeno. Kolmalla lähetyksellä oikea sisäänmeno mutta Kelmi ei malta pujotella loppuun asti ja ampuu lähes väärälle hypylle. Neljännellä kerralla kepit onnistuu mutta ohjaan koiran väärään päähän putkea. Loppu sujui OK ja eteenlähetyskin oli vikalle esteelle onnistunt :) Ihan hyvä fiilis jäi paitsi kepeistä, kyllä Kelmi ne osaa mutta ei vain hakenut. Oma ohjaus on jälleen hyvin kökköä ja töksähtelevää mutta siltikin sujuvampaa mitä esim. Salon epiksissä parisen viikkoa sitten. 

Agirodussa kaikki startit olivat perjantaina myöhässä ilmoittautumisjonojen takia. Tokaa starttia odoteltiin pari tuntia ja saatiin niskaamme kaatosade. Jännitin kovasti miten mahdamme selviytyä sillä koskaan ei olla agilityä sateessa treenattu. Vuorossa oli vielä Minna Räsäsen agilityrata. Itse kammoan myös liukasta pohjaa, tässä tapauksessa siis märkää nurmikkoa ja mutavelliä sillä minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja lumpio on mennyt aikoinaan monesti paikoiltaan liukastellessaini. Pistin siis mielenrauhani säilyttämiseksi polvituen :) Rataantutustumisessa satoi kun esterin pyllystä ja Räsänen fiksuna tuomarina muuttikin rataa aika paljon. Tiukat käännökset otettiin pois ja radasta tuli melko suora. Kiitos tästä turvallisuuden huomionnista tuomarille :) Radasta tuli helppo ja se olisi ainakin pitänyt suorittaa hyvin tuloksin. Tuloksena meille kuitenkin HYL , vaikka radan aikana ei satanutkaan niin  mutavellin huomasi mun ohjauksessa. 

Tällä radalla lähtö onnistui vaikka paineistinkin koiraa. Helppo alku sujui ihan hyvin mutta suunnittelemani persjättö ennen puomia jäi tekemättä koska tuo putken ja puomin välinen maa oli pelkkää mutavelliä enkä yksinkertaisesti uskaltanut juosta. Olisin ehtinyt monta monta kertaa jos olisin laittanut vauhtia töppösiin mutta.. No tuo omituinen lähetys puomille ja takaaleikkaus hämäsi Kelmiä ja kielto tuli. Sitten en tiedä jännittikö Kelmi märkää puomia vai luuliko keinuksi mutta tuli kesken kaiken alas (?!?!). Saatiin puomi lopulta suoritettua mutta kepeillä alkoi uudet ongelmat. Kelmi on jo muutamaan kertaan lähdössä suorittamaan mutta ei keskity eikä malta. Lopulta luovutan ja ohitetaan kepit. Loppurata ihan OK, kontakteilla Kelmi ei pysähdy mutta ei hypikään. Eteenlähetys ei tällä radalla loppupätkällä toimi. 

Illan kolmas startti oli vasta kun ilta alkoi pimentyä. Radat olivat niin paljon myöhässä. Kyseessä oli Vesa Sivosen agilityrata joka vaikutti ihan mukavalta. Sivonen tosin muutti rataa minien ja medien jälkeen  meille vaikeammaksi sillä alussa oli ensin kaksi hyppyä,u-putki ja kolmas hyppy. Putki jätettiin välistä. Vaikea selittää ilman kuvia mutta näin kuitenkin :) Kepeille vienti epäonnistui ja Kelmi ampui taas monta kertaa ohi eikä kuunnellut yhtään. Lopulta veti lekkeriksi ja ampui ominpäin putkeen jolloin kutsuin Kelmin luokse ja talutin pihalle radalta. Kolmas startti saman päivän aikana oli selkeästi liikaa eikä Kelmi ollut yhtään ohjauksessa. Jäätiin odottelemaan vielä Sannin ja Lissun sekä Lauran ja Jimin startit ja päästiin lähtemään kisapaikalta vasta puolenyön aikaan. 
Äkkiä mökille nukkumaan..

Lauantaiaamuna muutaman tunnin yöunien jälkeen lähdettiin takaisin kisapaikalle. Ohjaajat rättiväsyneinä ja koirat yllättävän pirteinä. Ensimmäisenä oli vuorossa Maxi 2:sten rata eli Sanni & Lissu sekä Laura & Jimi. Me odoteltiin vuoroamme, nurmikko oli mutavelliä ja ilma pilvinen mutta ei satanut kuitenkaan. Kisavaatteet ja kengät olivat edelleen litimärkiä eilisen jäljiltä.. Mihinkäs ne olis kerenny kuivua :) 

Lauantain ensimmäinen startti oli Finnish Open-kilpailun karsinta , agilityrata Seppo Savikon tuomaroimana. Rata oli tosi mielenkiintoinen ja sopivan haasteellinen, olisin halunnut suorittaa sen loppuun asti mutta kuten tästä jo arvaattekin HYL saatiin jälleen kerran :) Rata sujui hyvin keinulle asti (olisko ollut 8-10 este). Vienti keinulle oli heikommalta puolelta eli koiran vasemmalta puolelta. Kelmi ei mennyt millään ja lopulta vaihdoin oikealle puolelle, saatiin keinu onnistuneesti suoritettua ja poistuttiin radalta! Halusin tämän keinun onnistumisen koiralle , hinkattiin aika kauan mutta päätin että en poistu ennenkuin se menee. Keinu ei tainnut olla vielä valmis ja varma näihin kisoihin, vahvistusta vaatii ja paljon. 

Koska kellään seurueestamme ei ollut asiaa Finnish Open - finaaliin ja seuraava startti olisi vasta illalla, lähdettiin viereiseen ostoskeskukseen hieman kiertelemään ja syömään. Vatsat täynnä ruokaa takaisin kisapaikalle ja valmistautumaan viimeiseen koitokseen. Vuorossa oli Katariina Wirkkalan agilityrata. Päätin että tällä radalla kepit onnistuu vaikka mikä olisi. Olin todella hermostunut ja jännittynyt , kertasin rataa mielessäni monta kertaa. Jouduin tekemään tosissaan töitä että sain pidettyä itseni koossa ennen rataa. Hermoilin niin pahasti keppejä ja niiden mahdollista epäonnistumista. Yksi onnistunut suoritus olisi saatava hinnalla millä hyvänsä. 

Lähdössä Kelmi varasti taas hiukan eikä ihme sillä paineistan koiraa kovin kuten videolta näkyy. A-kontaktilla ei pysähdystä mutta muuten OK. Hyppy ja kepeille vienti JOKA ONNISTUU! Sain hyvän muistisäännön, ohjaa ulospäin eli se yksi olematon keppi ennen ensimmäistä keppiä ja tämä sääntö toimii! Tässä kohtaa meinasin pyörtyä radalle, jännitin niin kovasti :D Jos oikein muistan niin en uskaltanut edes kehua koiraa ettei se vaan tule väärästä välistä ulos. Maltoin loppuun asti mutta huojentuneena onnistuneista kepeistä jatkoin liian huolettomasti ja unohdin ohjata seuraavan hypyn. Kutsuin Kelmin takaisin ja väärinpäinhän se hypyn hyppäsi --> HYL. Hetken keräilin itseäni ja jatkettiin rohkeasti matkaa seuraavalle paholaisen esteelle keinulle. Ensimmäinen kerta epäonnistui , en tiedä olinko itse liian lähellä enkä antanut tarpeeksi tilaa koiralle. Toisella kerralla onnistui  hyvin ja vielä väärältä puolelta! Jes! Loppurata oli ihan OK , paitsi meinasin itse juosta pituutta päin :D Yksi rima tippui omituisesti ja puomilta tuli kielto sillä puomin ylösmenolla kontaktipinnalla oli omituinen varjo. Moni koira tuli ensin puomin ohi / yritti hypätä siitä omituisesti yli. Toisella kerralla puomi onnistui ja loppu meni ihan hyvin. Onnistunut fiilis jäi varsinki kepeiltä ! Mahtava tunne sillä sitä eniten halusin että kepit onnistuu :)) JES!

Videon lisäys ei jostain syystä onnistu joten TÄSSÄ LINKKINÄ


Sunnuntaina oli vuorossa dalmatiankoirajoukkue Pilkun Viemää ja kilpailevat maxit. Teemu Linna oli tehnyt haasteellisen radan, todella haasteellisen. Tiesin että me ei siitä nollalla selviydytä mutta mahtavaa että päästiin yrittämään :) Joukkuekisa toimi niin että ensimmäinen koira lähti suorittamaan ja heti kun koirakko oli suorittanut viimeisen esteen oikein, seuraava sai lähteä radalle. Hylkyä ei tule vaan kaikki virhepisteet muutetaan ajaksi ja nopeimman kokonaisajan saanut joukkue voittaa :) Ensimmäisenä joukkueessamme starttasi Laura Leinonen ja Jimi, kakkosena Reetta Tenhu ja Yatzy , kolmosena minä ja Kelmi sekä ankkurina Sanni Muurmäki ja Lissu. 6. rata viikonloppuun ja sen kyllä huomasi. Itsellä ei meinannut jäädä rata päähän ja ohjaus oli hakusessa. Kelmikään ei ollut täydellä tekemisellä mukana ja tehtiin vähän sinnepäin. Hylkyjä sateli mutta hauskaa oli :) Alla ratapiirros ko. radalta

Viikonlopun saldona siis 5 starttia ja 5 hyllyä, väsynyt koirakko sekä surkea maxien joukkuekilpailun sijoitus (45/47. ) :D Mutta hauskaa oli, seura oli mahtavaa ja oli mukava ensimmäinen kerta näin isossa agilitytapahtumassa. Hyvä fiilis jäi siitä että tehtiin ekaa kertaa agilityä näin isossa tapahtumassa, aitaamattomalla ulkokentällä , 4 radan pyöriessä yhtä aikaa sekä ihmisten ja koirien hälistessä ympärillä. Kaikki tämä + sää ja oma jännitykseni vaikutti varmasti paljon Kelmin suoritukseen ja esimerkiksi siihen että keppien haku tai kontaktit eivät olleet yhtä varmat kuin tasoomme nähden voi olettaa.

Eilen keskiviikkona käytiinkin vahvistamassa keppien sisäänmenoa. Treenivälineenä 4 keppiä ja ohjurit. Mahtavaa menoa! Keinua vahvistettiin myös mutta se kaipaa vielä paljon lisää treeniä. Kisakuume vain kasvoi huonoista tuloksista huolimatta ja harkinnassa on ainakin Rauman kisat heinäkuun lopussa ja hyppyradat. Agilityradallekin tekisi mieli mutta keinu on kesken niin en tiedä viitsiikö. Katsotaan nyt :)